Blogi: Mitä muuta kuin puuta tarvitaan hiilineutraalin kerrostalon rakentamiseen?

Olen viimeisen parin vuoden aikana ilokseni huomannut, että puurakentaminen on lisääntynyt ympäristötehokkaana vaihtoehtona kaupunkien ja kuntien agendalla. Viimeisimpänä mainittakoon Helsingin kaupungin selvitys puu- ja betonirakenteisen asuinkerrostalon hiilijalanjäljestä. Tuloksissa nousi esille, että puukerrostalossa hiilijalanjälki oli kaikissa vertailussa pienempi kuin vertailussa mukana olleen betonisen kerrostalon.

Kirjoitin viime blogissani siitä, miten me rakentajat voimme auttaa kuntia ja kaupunkeja saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteitaan. BoKlok-konseptissa ympäristötehokkuus nousee esille jo rakennusmateriaalimme valintana. Kaikki kotimme rakennetaan pääosin puusta, jonka hiilijalanjälki on pieni ja vastavuoroisesti hiilikädenjälki suuri, koska puu sitoo hiilidioksidia.

Silti myös meillä on tehtävää, jotta saavutamme BoKlokin tavoitteen olla hiilineutraaleja vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen on monen asian summa, eikä rakennusmateriaalin valinta ole ainoa tekijä. Jotta voimme saavuttaa tavoitteemme, meidän täytyy ensimmäisenä tietää, mikä omassa tuotteessamme kasvattaa hiilijalanjälkeä eniten koko elinkaaren aikana. Valitsimme ensimmäiseksi mitattavaksi kohteeksemme keväällä 2020 valmistuneen BoKlok Suomen ensimmäisen viisikerroksisen puukerrostalon Vantaan Voltin. 

Eroon arvailusta – tartutaan konkretiaan

Rakennusmateriaalin lisäksi yksi konkreettinen asia, millä saamme pienennettyä muun muassa jätettä ja hukkaa, on se, että rakennamme BoKlok-kodit tehtaassa sisätiloissa valmistetuista tilaelementeistä. Olemme monesti pohtineet, millaiset hiilidioksidipäästöt aihetuvat tilaelementtien kuljetuksista ja arvioineet sen osuuden yhdeksi erottautuvaksi elementiksi hiilijalanjäljessämme.

*Mittauksen pohjalta huomasimme kuitenkin, että kuljetuksesta aiheutuvat kulut eivät olleetkaan merkittävä osuus kokonaisuudessa: kuljetusten osuus oli ainoastaan 3 %. Sen sijaan suurin hiilidioksidisyöppömme oli käytönaikainen energiakulutus, jonka osuus oli 52 prosenttia Voltin elinkaaren aikaisesta kulutuksesta. Tämä pitää sisällään muun muassa lämmityksen, vedenkulutuksen ja ilmanvaihdon.

Kuva: Vantaan Voltin hiilijalanjäljen jakautuminen elinkaaren aikana. (Laskelma: Sweco)

Tarkoituksenamme on jatkossa tarttua niihin asioihin, jotka eniten vaikuttavat hiilijalanjälkeemme ja jatkaa askel askeleelta matkaamme kohti vuotta 2035. Voltin laskelmien pohjalta olemmekin nyt tehneet jo suunnitelmia käytönaikaisen energiakulutuksen pienentämiseksi seuraavaan uuteen BoKlok-kohteeseen Helsingin Tapaninkylässä. Tästä kerromme lisää syksyn aikana. Tilaa BoKlokin uutiskirje, jos haluat saada tietoa ensimmäisten joukossa!

Kiinnostaako minkä kokoinen Voltin hiilijalanjälki oli verrattuna vertailukohteeseen? Voltin jalanjälki oli laskelman mukaan 27 % pienempi. **

*Hiilijalanjäljenmittauksen BoKlokin Vantaan Voltista teki Sweco.Ympäristöministeriön Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmällä 2019

**RTS-ympäristöluokituksen mukainen kohde, ElinkaarenCO2-laskuri